Ilmainen www-laskuri

Aloitus

Vene

Tekniikka

Kalastus

Minä

Linkit

 

Vene | Vene2 | Vene3 | Vene4 | Vene5 | Vene6 | Vene7 | Vene8 | Vene9 | Vene10 | Vene11 | Vene12 | kulutetut voimavarat

Kansien rakennus on lähtenyt hyvään vauhtiin. Ajatuksissa on että ennen talvea kannet on hitsattu ja kansi saataisiin lumen ja veden pitäväksi jolloin pressu sulkeiset vähenesivät. Kansien kaaret on tehty samasta tavarasta kuin muutkin kaaret, 8x40 lattaa. Kaaret on taivutettu "sopivasti" kaareviksi. Sopivaa kaarevuutta etsin kävelemällä maahan vinoon asetetun levyn päällä. Liian kalteva kansi ei saa olla koska siitä tulee liukas ja epämukava kävellä. Toisaalta se ei voi olla liian loivakaan koska vesi voi jäädä seisomaan kannelle. Sopivaksi kaarevuudeksi päättelin noin 10cm 3 metrin matkalla. Kansi pellit on samaa tavaraa kuin muukin runko, 3mm:n peltiä. Kaaria asettelin tarpeen mukaan, eli niin että kansi ei notku.


Kannen rakennuksessa apuna käytin isoja ruuvipuristimia. Ensin hitsasin kaaret kiinni, sitten leikkasin ja sovitin pellin. Lopuksi hitsasin osat saman tien valmiiksi asti. Saumojen hionta enää puuttuu tästä vaiheesta.


Kantta piti tietysti testat jonka vuoksi tuolin rämä on haalittu kapteenin jakkaran paikalle. Tuolissa istuessa tuli sellainen olo, että "mitäs sitten kun kyhäys on vedessä ja tästä kohtaa pitäisi pystyä hallitsemaan sitä???"




Pinetä päivitystä projektiin, eli kansia olen kyhäillyt ja ne on nyt hitsattu ja kuosissaan. Valmiina on varsinaiset kannet eli vaakatasossa olevat osat. Keulassa on myös paikallaan luukun raamit, perän raamit odottaa hitsausta paikalleen. Seuraavaksi olisi tarkoitus aloittaa seinien alaosan tekeminen. Sen jälkeen olisi enää pieni rutistus siihen että saisin kyhäyksen maalausvalmiiksi ensi kesälle. Saa nähdä kuinka käy.




Ja ettei koko harrasteen yleisilme pääse hämärtymään, niin laitetaan välikevennykseksi muutama kuva valaisemaan rakennelman yleisilmettä. Kuvia on hyvä olla olemassa paljon koska joku kohta voi näyttää 3 vuoden päästä ihan erilaiselta kuin 3 vuotta sitten. Kuvista on myös mukava vertailla työn etenemistä ja oppia virheistään. Niistä saa myös paremmin kuvan siitä miltä rakennelma näyttää eri kuvakulmista. Tähän saakka runkoa on ollut mahdollista katsella vain ruohonjuuri perspektiivistä, ja tämä taas vaikeuttaa kokonaiskuvan hahmotusta. Siksi olen muutamaan otteeseen kiivennyt ottamaan kuvia viereisen ulkorakennuksen katolta. Näistä kuvista alkaa hahmottua tämän "harjoituskappaleen" yleisilme.


22.2.2006 rupesi taas tapahtumaan. Vapaapäivä ja sattui vielä hieno keli, niin ajattelin herätellä innostusta uudelleen. Löytyihän se sieltä kun vauhtiin pääsi.


Ensiksi hitsailin takakannen huoltoluukun kehykset kiinni. Ne olikin jo valmiiksi tehty mutta kiinnittämättä. Luukuista olen tehnyt aika reilun kokoisia koska olen itsekkin melko pitkää sorttia, ja en halua ryhtyä kovin suuriin voimistelu liikkeisiin kömpiessäni luukuista sisään. Keulassa ja perässä on luukuissa väljyyttä riittävästi. Materiaali on 3mm:n peltiprofiilia. Tulee melko tukevan oloiset raamit.


Materiaalin loputtua aloin tuhoamaan työtäni ;). Vielä oli yksi kohta joka vaivasi muotonsa puolesta mieltäni. Oikenpuoleinen kylki oli yhdestä kohtaa hieman "pullakka". Ei se muita haitannut mutta minua haittasi, niinpä tein siihen kauneusleikkauksen. Parin metrin matkalta avasin vaakatasossa saumaa, tein 3 pystysuuntaista viiltoa ja tunkkasin sekä vedin palaset kohdalleen. Nyt voidaan tämä kohta hyväksyä. Enää puuttuu vain muutama pala vaakasaumasta. Tämä rakennusmenelmä kokonaisuudessaa on osoittautunut hieman huonoksi, helpompiakin olisi ollut.


Kaikenlaista hommaa on tullut tehtyä kesällä 2006. Alkukesästä askartelin tekeleelle rantatrailerin, jonka on tarkoitus palvella kuljetusalustana liikuteltaessa vehjettä maalaukseen, veteen, talvisäilöön jne. Trailerin runko on putkipalkkia, 200x200x6mm. Palkki on sen verran järeää että se kantaa veneen painon ihan yksinään. Akselin on Volvon kuorma-auton etuakseli, jonka kävin aikaisemmin purkamassa eräästä juuri liikenteestä poistetusta kuorma-autosta. Sivuttaistuet on putkipalkkia ja kulmaraitaa ja niitä on vain yksi puolellaan veneen pullakaimmassa kohdassa. Keulastaan rakennelma on tuettu pystypalkkiin jossa se on kiinni isolla pultilla. Jotta trailerista tulisi näppärä käyttää erilaissa tilanteissa, rakensin siihen ohjattavat pyörät. Monesti näihin vehkeisiin on etuakselista hitsattu olkatapit lukkoon jolloin pyörät eivät enää käänny. MInulla on niin ahdas rakennuspaikka ja senkin takia halusin varmistaa pois pääsyn jättämällä ohjaus mahdolllisuuden. Ohjaus on yksinkertainen, järeää kierretankoa jota sitten ruuvataan isolla avaimella haluttuun suuntaan.



Tarilerin tekemisessä oli oma hankauutensa. Venettä ei voinut nostella koska ei ollut sopivaa nosturia edullisesti saatavilla. Rakensi tarilerin kokonaan suoraan veneen alle. Venettä tunkattuun sen varran että osaset mahtuivat liukumaan alle. Sen jälkeen kun palikat oli kohdallaan, hitsailin ne veneen alla lopullisesti paikalleen. Pyöriä kiinnitellessä maahan piti kaivaa jonkun verran monttua. Savikko on muuten tänä kesänä melkosta kaivettavaa.


Sitten korjailin runkoa vielä ulkopäin jonkun verran. Tarkoin työnjälkeä ja viimeistelin tekelettä maalausta varten. Maalausta en aikonut tehdä itse tällä kertaa monestakin syystä. Suurin syy oli ehkä ajanpuute, ja teetettynä maalaus ja puhallus tulee halvemmaksi kuin itse tehtynä. Kun runko oli viimeisteltyä se vietiin maalarille. Traktorilla siirsin tekeleen lähtövalmiiksi, varustin sen asianmukaisilla varusteilla, valot ja hitaanliikenteen kolmio. Sen jälkeen kahville ja odottamaan kun liikenne hiukan rauhoittuu. Matkaa tulee noin 15km vilkkaasti liikennöityä tietä joten kannatti odottaa myöhempään iltaan. Tältä se näyttää lähtökuopissaan.


Ja niinkuin kuva kertoo, tavoitteeseen on päästy. Ruttuja on niin paljon että on turha puhua peilikylkisestä kaunottaresta. Mutta sepä ei menoa haittaa, maali pintaan ja kone paikalleen. Sitten veteen kokeilemaan.

Tien leveys alkumetreillä ei ollut kovin hyvä mutta mahtui se kuitenkin risteyksistä kääntymään.



Suuri päivä koitti. Maalari oli jo työntouhussa kun hankkiuduin itse paikanpäälle. Minustahan ei oikeastaan ollut kuin haittaa koko toimituksessa, mutta mielenkiinnosta katselin vierestä kun ammattimies hoitaa homman kuntoon. Kiitos. Ja tältähän se näytti kun pinta oli puhallettu ja värjätty kahteen kertaan epoksitervalla.


Takaisin lähtöpisteessä. Kyllä se maalipinta hiukan muuttaa ulkonäköä.





Syksytalvella 2007 ei juuri suurempia ole tapahtunut. Materiaalia on hankittu sisäseinien runkoihin ja rakennelma on tietysti katettu uudelleen. Tällä kertaa kate on tehty vanhasta kuorma-auton kapellista. Kaaria hiukan sovelsin ja hitsasin ne kanteen kiinni. Päälle tuli jopa 3 kerrosta kestopeitettä. Tämä on jo 4. versio veneprojektin peittämisestä. Halvimmaksi olisi tullut oikea katos. Jo alussa olisi kannattanut rakentaa kunnon katos ja kattaa se kestävällä materiaalilla. No onhan se nyt suojassa ja sehän se on tärkeintä.
Trailerin tunkkasin talveksi pölkkyjen päälle. Hommia on paljon tukevampi tehdä kun systeemi ei ole kumipyörien päällä. Onhan se turvallisempaakin.
Suurin saavutus tälle syksylle oli saada kone ja vaihteisto pressun alle. Siitä olisi aikomus nostella ne talven mittaan paikalleen.





Ennen talvea tein myöskin kölin tyhjennystulpan valmiiksi. Vannasputken alla kulkee nyt sinkitty putki josta vedet voi tulevaisuudessa tyhjentää pilssistä, kun suorittaa telakointia syksyisin. Putki jää betoni-valun sisään. Vannasputken alaosaan jäävä tila valetaan täyteen ruostesuojauksen ja äänieristyksen vuoksi.



Aloittelin moottorin laskua paikoilleen. Laskua varten rakensin pukin johon saa ketjutaljan kiinnitettyä. Ketjutaljalla laskin vuoronperään kumpaakin päätä varovasti alaspäin. Kun vaihdoin taljan paikkaa, sidoin toisenpään roikkumaan ketjun varaan. Kahdella taljalla olisi ollut helpompaa mutta nyt ei ollut toista taljaa saatavilla.



Koneen paikan valitseminen ei ollut ihan helppoa. Aika kauan piti mittailla ja miettiä että kaikki valmiit osat sattuu oikealle kohdalle. Korkeus kölistä oli kanssa hiukan hankala määrätä. Sen päätti lopulta 3kpl lankunpätkiä. Se on ehkä noin 15cm, joka näyttää vielä huoltoystävälliseltä. Siihen väliin tulee vielä moottorikaukalo erottamaan hiukan öljyä tihkuvan voimakoneen pilssivesistä Moottorin korkeimman kohdan ja ajohytin lattian korkeus ei ole älyttömän suuri. Pitää miettiä voiko lattian tehdä suoraksi niin että koneelle ei tarvitse tehdä kulkemista hairitsevää rakennelmaa.



Etummainen moottoria kannattele korvake. Väliin tulee moottorin mukana tullut kumityyny. Kuvassa korvake on vain heftillä kiinni. Lopullinen hitsaus suoritetaan sitten kun kone on varmasti kohdallaan. Moottori tulee kiinni sekä lattia- että kaarirakenteisiin.



Takimmaiset moottorinkorvakkeet paikallaan. Nämä on kiinnitetty järeään L-rautaan ja sen lisäksi tuettu vielä erikseen lattiarakenteisiin. Aihiot on koneen mukana tulleet, ilmeisesti alkuperäiset. Nämäkin kumityynyt ovat alkuperäiset ja meneevät paikalleen ihan sellaisenaan ainakin koekäytön ajaksi.







Vene | Vene2 | Vene3 | Vene4 | Vene5 | Vene6 | Vene7 | Vene8 | Vene9 | Vene10 | Vene11 | Vene12 | kulutetut voimavarat