Ilmainen www-laskuri

Aloitus

Vene

Tekniikka

Kalastus

Minä

Linkit

 

Vene | Vene2 | Vene3 | Vene4 | Vene5 | Vene6 | Vene7 | Vene8 | Vene9 | Vene10 | Vene11 | Vene12 | kulutetut voimavarat

Huhtikuussa 2007 lämpötila ulkopuolella on n. +2 astetta. Usean pakkasviikon jälkeen ulkohommistakin tulee jotakin ilman turkishaalareita. Sisällä näyttää nyt tältä.



Vaihteisto on paikoillaan, ainoastaan mutterit on kiristämättä. Pukit on hitsattu ja maalattu rostexilla. Etummainen palkki perustuu 50x100 U-profiiliin, ilmeisesti sinkittyä liikennemerkkitavaraa. Sitä on vahvistettu muotoilemalla 4mm:n pellistä jäykisteitä päihin. Takakorvakkeet perustuu 3mm:n peltiin ja 50x5 lattarautaan. Pellit muodostaa L-kulman ja lattarauta vahvistaa tuennan vaihteiston tassun alta veneen runkoon.



Moottori on samalla tyylillä paikoillaan. Korvakkeet on muokattu alkuperäisistä ja niitä on tuettu sopivalla aineella lisää. Kuvasta näkyy hyvin korko jossa moottori tulee olemaan. Vaihteisto mahtuu kokonaisuudessaan lattian alle ja moottorista tulee lattian läpi noin puolet. Siihen kohtaan tulee varmaan jonkinlainen koppa ja sen päälle taso.  Aloitin linjailemaan sisäseinien runkoja paikoilleen. Ne tulee sinkitystä 2mm:n peltiprofiilista. Noihin kiinnitetään ensin jokin puujuoksu vaakatasoon ja sen päälle ruuvaillaan vaneria kiinni.


Siinä sen nyt kelluu Mönnin kauniissa syysmaisemassa. Runko tuntuu erittäin vakaalta ja miellyttävältä ajella. Saa nähdä kuinka käy kun hytit on tehty. Testiajo kesti noin 2 tuntia ja pieni teknisiä ongelmia lukuunottamatta testiajo meni täysin nappiin.  Pieni videonpätkä testiajolta.



Ohjaamon virkaa testiajolla toimitti muutama kovapuinen puutarhatuoli, raakapontista rakennettu lattia, omavalmisteinen ruori ja omavalmisteinen kaasun ja vaihteiston hallintalaite.
Moottorille rakentelin pientä suojakehikkoa sekä pakoputken, joka ohjaa pakokaasut johonkin muualle kuin testaajan takapuoleen. Tankkina testiajolla oli perämoottorin tankista muokattu rakennelma jonka ajattelin jättää varatankiksi tulevaisuudessa.



Tässä kuva hallintalaitteesta. Toimi täydellisesti ja tällä jatketaan harjoituksia myös tulevaisuudessa. Yksinäinen nokkakytkin ruorin oikealla puolella on vaihteiston vapautuskytkin, jolla katkaistaan vaihteistolta ohjausjännite. Tämä on vikatilanteita varten ja se mahdollistaa täyden kaasun käytön ilman vaihteistoa.



Etuhytti alkaa olla muodossaan. Katto pitää vettä ja seinätkin on melkein hitsattu. Tarkoitus olisi ensikesälle saada tuulensuojaa ja paikka jossa yövytään, kun tehdään hieman pitempiä testilenkkejä. Keväällä ruiskautetaan maalia pintaan ja ikkunat paikoilleen.



Testiajolla huomattiin tekniikassa pieniä ongelmia, joista suurin on vaihteiston ryömiminen. Laite ei meinaa kestää laiturissa joten ryömiminen pitää estää. Sorvailin vanhasta jarrulevystä sopivan levyn ja tätä olisi tarkoitus käyttää kardaanijarruna potkuriakselilla. Kun vaihde on vapaalla, jarru on kiinni.



Etuhytti muodossaan, jossa se tulee seuraavan kesän olemaan. Tietysti se maalataan ja ikkunat sekä muut kilkkeet asennetaan paikoilleen. Saumat on hitsattu kokonaan ja hiottu. Seuraava suurempi homma on hiekkapuhallus ja maalaus.



Hytin seinät olen pyrkinyt tekemäään mahdollisimman suurista levyistä. Näin tulee vähän hitsaus saumoja eikä pellit vetele niin paljoa. Saumoja olen yrittänyt vähentää myös kanttaamalla kaikki mahdolliset kulmat.
Kävelykannet on vähintään 60cm leveät kohdista joissa kävellään usein. Paikat joissa liikutaan vähemmän on leveydeltään n. 30cm.



Nurkkia olen vahvistanut kanttamalla ne tähän tyyliin. Näin sauma on helppo hitsata ja nurkasta tulee jäykkä sekä kestävä.



Sisällä näyttää tältä. Ohjaamon systeemejä on hahmoteltu vanerista ja mietitty miten tilaa olisi järkevin käyttää. Tällainen versio on hautumassa. Sisäseinät tulee villa eristeiseksi. Seinään hitsataan 30mm sinkitty peltikulma johon ruuvataan 6mm vaneri. Villa tulee sinne vanerin alle.



Hallintalaitteet on paikoillaan. Oikealla puolella on joka veneessä tarpeellinen käsijarru, jos vaikka joutuu mäkeen parkkeeraamaan. Tämä vipu liitty kardaanikäsijarruun josta oli aiemmin juttua. Vipusysteemi on omaa tuotantoa. Pääsylinterinä on carina 2:n kytkimen pääsylinteri ja muut osat on tehty liiterin takaa löytyneistä tarveaineista.



Konekoppa on muodossaan ja raakalattiat on paikoillaan. Lattiat on tehty raakapontista ja tulevaisuudessa sen päälle tulee jokin siisti lattia jostakin muusta materiaalista. Konekoppa on tehty niin että sisäpuolella on 0,5mm:n alumiinipelti ja ulkopuolella 6mm vaneri. Välissä on noin 25mm palosuojavillaa.



Konekopan sisäpuoli näyttää tältä. Yritin väsätä siitä mahdollisimman palamattoman. Huoltoluukut on vielä tekemättä.



Traileriin tein pienen muutoksen, koska testiajon jälkeen oli pieniä vaikeuksia saada laitos osumaan trailerilla oikeaan paikkaan. Lisäsin korkeammat tolpat ohjaamaan sivusuuntaa, ja toiset ohjurit näiden ja keulan puoliväliin.  Lisäksi ajattelin laittaa ohjureiden päälle jonkinlaiset muoviputken pätkät. Jospa se näillä sattuis trailerilla.


Kesällä 2011 ohjaamo on juuri maalattu. Hiekkapuhallettuun pintaa ruiskutin useita kerroksia teollisuuspohjamaalia ja sen päälle telalla useita kerroksi pintaväriä. Kaikki kulmat ja sopukat maalasin ensin pensselillä. Hiekkapuhalluksen suoritin seinä kerrallaan ja heti siivouksen jälkeen ruiskulla pohjamaali pintaan.  Menetelmä vaikutti toimivalta Aika näyttää miten maali kestää.



Kuvassa alkaa olla jo lähtökuumetta. Ikkunat on liimattu paikoilleen ja valojakin on saatu katolle. Kulkuvalot puuttuu vielä.  Ikkunat on liimattu pohjamaalattuun peltipintaan sisäpuolelta. Liimaus oli uutta minulle joten kaveri kävi suorittamassa homman ja itse seisoin haittana vieressä. Kun liima oli kuivunut, saumasin ikkunat ulkopuolelta sikaflexillä. Ikkunan irroittaminen ei ole aivan simppeli juttu, mutta ajattelin että eipähän ainakaan vuoda kumitiivisteestä. Jo'anna:ksi hänet nimettiin.


Sisällä näyttää tältä. Sisäseinät on maalattu ja viimeistelty. Ajatuksena oli että ensi talvena keskityn takahyttiin, joten tein ohjaamon seinät mahdollisimman valmiiksi. Seinäpinnoissa on 30mm villaa, jonka päällä on 6mm:n vaneri. Vaneri on kyllästetty tervaöljyllä sellaisilta pinnoilta jotka jäävät piiloon. Tervaöljyllä on käsitelty myös kaikki piiloon jäävät puuosat. Piiloon jäävät peltipinnat on pohjamaalattu. Näkyvillä pinnoilla on pohjamaali ja sen päällä pintamaali. Maalit on kosteudenkestäviä vesiohenteisia maaleja.
"Sähköpääkeskus" sijoittui karttatason alle. Sinne on johdotettu kaikki ne sähköt jotka ei liity moottorin toimintaan. Vaihteiston ohjaus, valot, kaikki 12V:n järjestelmään kuuluvat systeemit.
Sähköjärjestelmiä on 2kpl, 12V ja 24V. Akut on erilliset kummallekkin systeemille ja lataukset samoin. 12V:n laturi saa voimansa vaihteistosta ja 24V:n laturi moottorista. 12V:n järjestelmä lähtee lataamaan vasta kun koneessa on virrat kytketty päälle ja kone käynnissä. Ilmaisesta GPS-karttaohjelmasta löytyy juttua täältä.


Tähän on pyritty koko rakentamisen ajan. Testiajon menomatka on takana, n 70km. Matka alkoin Joensuun Linnunlahden venesatamasta ja päättyi Pöllänniemelle Liperissä. Kuvassa Jo'anna peräankkurissa läheisen saaren rannassa, ja miehistö juuri pakkautumassa veneeseen ja kohti rantaa.
Perjantaina
19.8.2011 pakattiin vene lähtökuntoon ja veturiksi valjastettiin pihan perukoilta koko kesän levännyt Belarus-merkkinen traktori. Illalla suunta otettiin tutulle laskupaikalle Mönniin. Perillä todettiin että paikalla on kaivettu oja ja ojan penkkaa kaunistamaan on istutettu betonisiin kukkaruukkuihin hienot istutukset! Tästä viisastuneen ajattelin että en tule sitä laskupaikkaa tarvitsemaan joten suunnitelmista poiketen suunta otettiin kohti Joensuuta. Matkaa sinne olisi suoraan kotoa ollut n. 25km. Koska halusimme käydä katsomassa Mönnin kauniiita istutuksia, matkaa kertyi n 55km. Yöllä matka kuitenkin tehtiin ja veneilemään päästiin sunnitellusti Lauantaina 20.8.
Linnunlahdelta lähdettiin ajelemaan kohti määränpäätä ja puolen tunnin kuluttua todettiin koneen keittävän. No tähän oli totuttu jo ensimmäisellä reissulla ja yritetty tehdä ongelmaan korjauksiakin, mutta taas se teki sen.  Ilmausoperaatio keskellä Pyhäselkää oli niin mieleenpainuva että ensi kesänä kone ei enää keitä tämän takia. Talvella termostaattikoteloon tulee pieni modifikaatio. Alun vaikeuksien jälkeen kaikki tuntui pelaavan suunnilleen hyvin. Vuotoja ei ollut ja tekniikka toimi hienosti. Ainoastaan GPS:stä loppui virta (laturin sulake palanut) ja kaikiluotain höpsi omiaan (Tarvitsee säätää anturia alemmaksi). Määränpäähän kuitenkin päästiin hienosti, ja tämän kunniaksi vietettiin isäntäväen kanssa hieno illanvietto grillaten, saunoen ja rentoutuen.


Paluumatka sujui mallikkaasti ja keli oli todella loistava. Kaikki vehkeet oli saatu kuntoon ja kuten kuvasta näkyy, miehistö nautti matkasta. Ensi suvena uudelleen.

Vaihteistoon on tehty muutos testiajon kokemuksien perusteella. Tästä oma pieni tarina Veneen moottori ja vaihteisto -sivulla.



Vene | Vene2 | Vene3 | Vene4 | Vene5 | Vene6 | Vene7 |
Vene8 | Vene9 | Vene10 | Vene11 | Vene12 | kulutetut voimavarat