Kiteen opettajia Prahassa 2. - 9.6.1998 

Vanhankaupungin (Stare Mesto) Raatihuoneen tornin astronominen kello

 
Raatihuoneen tornin astronominen kello
Raatihuoneen tornin astronominen kello on tehty vuonna 1410. Mestareina olivat kelloseppä Mikulas Kadan ja astronomi Jan Sindel. Tämän ihmeellisen koneen uudisti mestari Hanus Ruze vuonna 1490. 

Kello näyttää vuorokaudenajan lisäksi vuodenajan ja kuukauden, eläinradan merkit, auringon ja kuun aseman sekä mitä ihmiset kyseisenä aikana kevät askareissaan. 

Aikansa käsityksen mukaisesti se on geosentrinen eli aurinko, planeetat ja muut taivaankappaleet kiertävät maapalloa. 
 
Puiset  apostolit, jotka ilmesyvät aina tasatunnein näkyville, ovat alkujaan 1600-luvulta. Ne uusittiin toisen maailmansodan jälkeen natsien poltettua osan rakennuksesta. 

Astronominen kello
Kuolema ja irstaus
Kellon koneisto uusittiin 1800-luvulla ja kellotaulujen maalaukset teki Josef Manes. 

Kuolema soittaaKellon lyödessä täyttä tuntia, ilmestyvät 12 apostolia ylhäällä olevista kahdesta aukeavasta luukusta. 
Samalla soittaa luurankohahmoinen kuolema narusta kelloa Kristuksen edessä kääntäen samalla tiimalasia ajan vääjämättömän loppumisen merkiksi Saiturille, Turhamaisuudelle ja Hekumallisuudelle. 
Kukko ja apostolit

Kun nämä kolme ravistavat kieltäen päätään, sulkeutuvat apostolien luukut ja kukko kiekaisee ylimmästä luukusta. 

Turhamaisuus ja saituusYlempänä olevan astronomisen kellon vasemmalla puolella ovat Saituri rahapusseineen ja Turhamaisuus peileineen. 

Oikealla puolella Kuolema luurankona ja luuttua soittava turkkilainen Irstailija (turkkilainen islamin ja kristinuskon taistelujen takia). 
 

 
 Filosofi ja enkeli Alemman, kalenterikellon vasemmalla puolella seisoo viisas filosofi ja viaton enkeli. 

Oikealla puolella on tähtitieteilijä kaukoputkineen ja aikakirjanpitäjä kirjoineen.

Tiedemiehet
 
 Astronominen kello
Ylemmässä astronomisessa kellossa kultainen käsi osoittaa arabialaista numeroa. Se kertoo vanhan böömiläisen kellonajan, joka alkoi auringon laskusta jakaen vuorokauden 24 tuntiin. Roomalaiset numerot kertovat nykyisen Keski-Euroopan ajan. Pienemmässä eläinradan merkit kertovassa taulussa kuusisakarainen tähti viisarin päässä kertoo tähtien asennosta 'tähtiajan'. Kahdessa muussa viisarissa on kultainen aurinko ja tummempi kuu. Ne kuten tähdetkin kiertävät maapalloa, jonka keskuksena on Praha. Taivas on sininen ja maa ruskea, joten siitä voi päätellä, onko päivä vai yö (jos sitä ei muuten huomaa!) 
Kalenterikello
Alemman kalenterikellon uloin, kolmas kehä on jattu 365 päivään. Kuluva päivä on yläreunan valkoisen merkin kohdalla. Alkujaan enkelin sauva osoitti sitä. Keskellä on paikallaanpysyvä Prahan vaakuna. Sen ympäri pyörii sismpänä eläinradan tähtimerkit. Toisessa kuvataan kuhunkin vuodenaikaan kuuluvia töitä. 

Kalenterista näkee siten vuoden päivän, tähtimerkin ja mitä kansan on tehtävä!

Tekstilähteenä Mark Corner: Berliz Discover Prague, 1993: 154-155.

Päivitetty 10.11.1998. Kuvat © Niilo Hirvonen