Kasvusta ja  ruokinnasta

  Home

 

                                         Koiranpennun kasvusta  

Sikiöasteella luuranko on pelkkää rustoa, joka kehittyy lopulta kokonaiseksi luustoksi. Rustoisten luiden päihin kehittyy kasvulevyt, joista luu kasvaa pituutta. Vielä alle 12 viikkoisella pennulla nämä luutumisalueet ovat pelkkää rustoa, joten ne ovat erittäin alttiita vioittumaan. Kasvukauden päättyessä nämä luun päiden kasvulevyt sulkeutuvat. Vuoden ikäisellä isokokoisen rodun pennulla ne eivät vielä välttämättä ole sulkeutuneet. Pienillä roduilla kasvulevyt sulkeutuvat isoja rotuja aikaisemmin. Luustossa tapahtuu koko koiranpennun kasvun ajan muutoksia, joten ympäristötekijöillä on tärkeä osuus luuston kehityksessä. Koiranpennulla 3-4 kk ikä on herkin ikä lonkkavikoihin. Hyvin paljon voi tapahtua tässä iässä!


kuva: Mirja Konnu

 

Pennun liikuntaa on siis syytä tarkkailla. Parasta liikuntaa pienelle pennulle on vapaana leikkiminen toisten samankokoisten pentujen kanssa pihamaalla. Pennun liikunan tulee aina tapahtua vapaaehtoisesti, jotta pentu voi väsähdettyään välillä nukkua ja jatkaa taas herättyään. Esimerkiksi portaissa liikkuminen sinällään ei ole pennulle vaarallista, mutta pennut yleensä koheltavat portaissa vauhdilla ja silloin voi sattua venähdyksiä. Samoin voi tapahtua liukkailla lattioilla. Pentuaikaiset venähdykset voivat haitata nivelen kehitystä. Myöskään alle vuoden ikäistä pentua ei pitäisi vielä viedä pyörälenkille, vaan kaiken liikunnan tulee olla vapaaehtoista kunnes luut ovat kehittyneet eli maalaisjärki käyttöön!

Perintötekijät

Lonkkavika on polygeenisesti periytyvä. Esimerkiksi silmäsairauksista PRA on yhden geenin aiheuttama, väistyvästi periytyvä sairaus. Lonkkavika ei ole näin, vaan siihen vaikuttaa monet geenit, mutta ne eivät välttämättä tule läpi. Eli jos pennulla on suotuisat olosuhteet kasvuaikana, lonkat voivat olla terveet, vaikka perimässä olisi vikageenejä.

Jos pennulla on vain ns. normaaleja geenejä, se ei voi saada eikä periyttää lonkkavikaa. Jos pennulla on perimässä ns. vikageenejä, suodattuvat nämä kaikkien ympäristövaikutusten kautta ja tulos voi olla mitä vain terveestä sairaaseen, riippuen niistä ympäristövaikutuksista.

On paljon koiria joiden perimästä ei tiedetä. Esimerkiksi eri roduilla nivel voi reagoida eri tavalla löysyyteen ja nivelrikon syntyyn. Eräässä tutkimuksessa verrattiin saksanpaimenkoiraa ja rottweileria. Siinä saksanpaimenkoiralle kehittyi nivelrikko paljon rottweileriä herkemmin ja vähäisemmällä löysyydellä, toisinsanoen rotikka sai olla lonkiltaan paljon löysempi ennenkuin nivelrikkoa alkoi ilmetä. Rotukohtaisiakin eroja siis ilmenee.

Joskus koiran lonkkatulos voi olla myös ns. eriparilonkat. Syytä ei ole virallisesti tutkittu, mutta kokemuksen mukaan toispuoleinen lonkkavika on periytyvää

Lonkat jaotellaan arvosanoin A:sta E:hen. A:ssa ei saa olla muutoksia ja nivelpinnat ovat yhtenevät. B saa poiketa A:sta yhdessä kohdassa, B voi olla todella tiivis, mutta vähän matala tai se voi olla syvä, mutta hieman löysä. Jos se poikkeaa enemmän, tippuu tulos C:hen tai jos nivelessä ilmenee nivelrikkoa. Yleisesti ottaen C = löysä, D = löysempi ja E = todella löysä. Apukeinona kuvia arvosteltaessa käytetään Norbergin kulmaa. Kulman aste A ja B lonkkaisella koiralla on 105°, C lonkkaisella n. 100° ja D lonkkaisella n. 90°.

Mikäli  koiralla on terve nivel, se on sitä vielä 10-vuotiaanakin. Koiralla hyvä nivel ei kulu iän myötä!

Nivelrikko

Jos nivelessä on jokin vika, oli se sitten reumaattinen, tapaturmainen tai bakteerin aiheuttama, muodostaa se aina samanlaisen nivelrikon. Nivelrikko on epäspesifinen reaktio ja se on aina reaktio itse perussairauteen. Nivelrikkoa ei kuitenkaan aina mainita lausunnoissa. Se mainitaan ainoastaan silloin jos se on huomattavaa tai sillä on ollut merkitystä lausunnolle.

Tyypillinen oire kipeistä lonkista on jos koira ei halua tai pysty hyppäämään vaikkapa sohvalle tai autoon. Se voi myös juosta pupuhyppelyä eli molemmat takajalat yhtäaikaa. Koira yrittää näin helpottaa kipua lonkissa. Tavallinen oire on myös vaikeus nousta ylös makuulta.

Lonkkavikaa ei näe päällepäin. Esim. bernhardinkoiralla, joka on hyvin lonkkavikainen rotu, voi E lonkkainen koira liikkua näyttelykehässä lennokkaasti pitkällä askeleella ja A lonkkainen hyvinkin ahtaasti.

 

Kyynärnivelet

Kasvuhäiriöt johtuvat siitä, että jalostuksessa suositaan nopeakasvuisuutta. Koirat palkitaan näyttelyissä siitä, että ne kehittyvät nopeasti ja tätä geneettistä kasvupotentiaalia sitten vielä hyödynnetään ruokkimalla koiria optimaalisesti. Ilmiötä voidaan verrata kotieläimiin, joita kasvatetaan lihantuotantoa varten

Myös kyynärniveliin vaikuttaa ruokinta ja rasitus, ehkä vielä enemmän kuin lonkkaniveliin ja varsinkin ylipaino kasvuiässä on suuri tekijä. Palaamme tässä samaan aiheeseen kuin lonkkanivelien kohdalla eli kasvavan koiran pitäisi saada liikkua omaehtoisesti, leikkimällä samankokoisten koirien kanssa, eisuurien eikä liian rajusti leikkivien koirien kanssa Eikä liikunnan missään nimessä saisi olla yksipuolista liikuttamista kuten ei myöskään häkissä oleilua kokonaan liikuttamatta. Kasvavan koiran pitää saada liikkua, mutta vapaasti

Väärä ruokinta tekee koiran sairaaksi


Ruokinnalla on koirien lonkkiin valtava merkitys. Väärällä ruokinnalla pystymme tekemään koiran hyvinkin sairaaksi.

-Jo 70-luvulla kollegat Tukholmassa tekivät väitöskirjan. He jakoivat perheen koirat kahteen osaan. Toinen osa sai syödä vapaasti ilman kontrollia ja toinen osa tarkassa seurannassa. Vapaasti syöneet koirat olivat huonolonkkaisia jo ennen kuin täyttivät kahdeksan kuukautta. Ne koirat jotka saivat oikean määrän ruokaa ja vitamiineja eivät olleet läheskään niin sairaita. Emme tarkalleen ottaen tiedä mistä tämä johtuu.
Tiedämme kuitenkin sen verran, että tärkeää on koiran ruuan määrä, laatu, sekä se mitä koira pystyy ravinnosta hyödyntämään.
-Koiran ruokinnassa on tärkeää huomioida, että kalsium, vitamiinit ja valkuaisaineet ovat balanssissa. Myös ruuan oikea määrä on siis erittäin olennaista. Sutjakka koira on siis luonnollisesti terveempi kuin lihava koira, jonka on raskaampi kannatella lonkkiaan, sanoo Axelson.

 Pentu ei saa olla lihava

                             KOIRAN IHANNEPAINO ON

Kun koiran kylkiluut eivät ole näkyvissä mutta tunnistettavissa suoraan nahan alla. Kylkiluoden välillä ei saa olla kuoppia. Kylkiluitten ja ihon välillä ei ole lihaksia vaan ainoastaan RASVAA !!


Ruokinnan merkitys varsinkin pennulle on ensiarvoisen tärkeä. Pentu ei saa olla ylipullea, mutta ei myöskään aliravittu. Pullea pentu saa helpommin lonkkavian koska lihavuus aiheuttaa mekaanisia kulumia nimenomaan pehmeille rustoille ja lonkat ovat tällöin suuremmassa rasituksessa.

-Ruokinnan puolella on tehty paljon tutkimuksia ja on todettu, että ylipaino nostaa lonkkavian mahdollisuutta. Myös se vaikuttaa,miten varhaisessa vaiheessa luupiikit tulevat. Lihakset, jotka tukevat lonkkaniveliä, tulisi saada jo mahdollisimman pian voimakkaiksi. Erityistä lonkkalihasruokaa ei ole olemassa, vaan koiran tulee saada riittävä määrä valkuaista. Pelkkä ruokinta ja liikunta ei riitä, valitettavasti, vaan molemmat yhdessä oikein mitoitettuina antavat mahdollisuuden terveempään elämään.

-Koiran lihakset eivät kehity myöskään rasvan syönnillä. Rasvaa saakin tänä päivänä lähes mistä tahansa halvalla ja on muistettava, että se ei ole tärkein aine koiran ruuassa. Valkuainen on se aine, mikä maksaa ja mistä kannattaa maksaa.

-Koiran ruuan pitää sisältää välttämättömät aminohapot joita saa valkuaisesta, muuten sen lihakset eivät kehity vaikka sitä treenattaisiin kuinka. Ihmisen ja koiran treenaamisella ei ole kovinkaan suurta eroa, sanoo Axelson.

Koiran liikalihavuuden voi todeta tunnustelemalla koiran kylkiluita. Kylkiluiden ja ihon välissä ei ole yhtään lihasta. Jos sieltä löytyy jotain niin se on läskiä. Silloin tiedämme koiran olevan lihava.

-Jos koira on alle vuoden ikäinen, voimme puhua eläinrääkkäyksestä silloin kun kylkiluiden välissä on läskiä. Jos taasen kylki on kuin pyykkilauta, voi se olla merkki siitä, että koira ei ole saanut riittävästi valkuaisia tai että syöty valkuainen ei ole imeytynyt suolistosta. Jos koirat olisivat vähemmän lihavia niin eläinlääkäreillä olisi 60% vähemmän töitä, sanoo Axelson.
Koiran kuntoa ja ruokintaa ei saa nostaa suoraan 0-100%, koska tällöin koira ei pysty käyttämään aminohappoja oikein. Koiran kunto nostetaan pikkuhiljaa pitkällä tähtäimellä ylöspäin niin kuin ihmiselläkin.

Miten lonkkakivut ilmenevät?


Koiran lonkkakivut ovat lähes samanlaisia kuin ihmisen nilkkakivut.
-Huomaamme kivut käytännössä seuraavasti; kun koira on juossut ulkona, leikkinyt kovasti niin se käy lepäämään. Levon jälkeen sen on vaikea nousta, se nousee ylös etujalkojen varassa, työntää pään eteen ja kävelee jäykästi noin kymmenisen metriä. Tämän jälkeen kipeät nivelet lämpenevät ja noin viidenkymmenen metrin päässä koira liikkuu kutakuinkin normaalisti. Näin jatkuu kuukausi pari ja huokaamme, että menihän se ohi. Todellisuudessa nivel pärjää tämän jälkeen pari kolme vuotta, mutta sitten lonkkien kulumiset etenevät siihen pisteeseen, että ontuminen alkaa, tietää Axelson.

Yksi vinkki mahdollisesta lonkkaviasta on se, että pentu ravaa etujaloillaan ja laukkaa takajaloillaan. Tämä johtuu siitä, että jos koira ravaa, rasitus kohdistuu lonkkiin; mikäli koira laukkaa niin rasitus ja voima syntyvät ristiselän alueelle. Lonkkavikainen koira myös istuu enemmän.
Yksi lonkkavian seuraus on koiran nivelöljyn heikentyminen, jolloin nivelrustot kuluvat. Ensin tulee halkeutumia, arpikudosta. Jos ja kun luurustopiikit alkavat kehittyä, sitä ei koskaan saada kokonaan pois vaikka sitä leikattaisiinkin, se kasvaa aina uudelleen silloin kun se on jo kerran kehittynyt. Luurustopiikit ovat kivuliaita sekä toimintaa rajoittavia. Monet ihmiset ovat luurustolisien takia sairaseläkkeellä, niitä voi olla niskassa, selässä, jalassa, kädessä missä tahansa, jopa leuassa. Luurustolisä ovat nimenomaan luupiikkejä, jotka rikkovat ympärillä olevaa kudosta, jolloin nivel ei enää toimi normaalisti ja ne synnyttävät koiralle kipuja.

Kasvuvauhti voi vaikuttaa lonkkien kehittymiseen
Kasvuvauhti koiralle on sinänsä perinnöllinen. Nartulla ensimmäinen juoksuaika lopettaa periaatteessa luuston kehittymisen ja kasvun, eli n. 7-8 kuukauden iässä. -Kasvuvauhti on hyvinkin ratkaiseva lonkkien kehittymisen kannalta. Miksi siihen on menty että koirat kehittyvät liian nopeasti? Ilmeisesti näyttelysysteemimme suosii nopeastikehittyviä koiria. Kansa haluaa, että koirat kehittyvät nopeasti. Tämä on äärettömän huono asia, tietää Axelson.
Mikäli pienissä pennuissa on suolinkaisia, ne voivat aiheuttaa tuhoa koiran lonkille. Suolinkaiset aiheuttavat jonkinmoista katarria koiralle ja ne estävät aminohappojen imeytymistä. On tärkeää, että emä on madotettu oikein ja mahdolliset suolinkaiset pysyvät poissa madottamalla myös pennut ohjeiden mukaan.

Virallinen lonkkakuvaus 12-18 kuukauden iässä
Itse lonkkakuvaukseen vaikuttaa monta asiaa. Virallinen lonkkakuvaus on syytä tehdä koiralle 12-18 kuukauden iässä. Kuitenkin koiran ollessa kuuden kuukauden ikäinen on hyvä tehdä ns. välikuvaus. Tällöin pystytään sanomaan, jos koiran lonkat ovat jo silloin huonot.
-Jos kuuden kuukauden iässä on lonkissa havaittavissa muutoksia, lonkat eivät enää tule terveiksi. Nyt ei siis ole kyse löysyydestä, koska sitä voi olla vielä kuuden kuukauden ikäisellä pennulla, mutta jos siellä näkyy luustomuutoksia, niitä ei enää voi korjata, sanoo Axelson.
Koira ei kelpaa siitokseen, jos sillä on huonommat kuin C:n lonkat. Yksi lonkkavian ennaltaehkäisy on siitokseen käytettävät terveet yksilöt (A-, B- ja C-lonkat). Juoksuaikana, jolloin nartun estrogeenipitoisuus nousee, voivat lonkat olla löysät. Silloin ei eläinlääkärit suosittele lonkkakuvausta, vaikkakaan sillä ei ole todettu olevan suurtakaan vaikutusta lopputulokseen.
Koira rauhoitetaan tai nukutetaan lonkkakuvauksen ajaksi, jotta saadaan hyvät kuvat. Kuvauksen aikana tulee lonkat asettaa aivan prikulleen suoraan. Jos ne ovat vähänkin kallellaan, voi se aiheuttaa sen, että toinen lonkka voi näyttää paremmalta ja toinen huonommalta. Ja koirahan arvostellaan sen huonomman nivelen mukaan. Jos kuvaaminen on oikein hankalaa, on koira nukutettava, aina ei pelkkä rauhoittaminen riitä.